Ergonomia toimistotyössä

Joka kolmannella suomalaisella on niska- ja hartiavaiva ongelmia. Yksi suurin syy on työ. Kaksi kolmasosaa suomalaisista työskentelee päivittäin tietokoneella. Kahdeksan tunnin työpäivä toimistolla rasittaa niskaa, selkää, ranteita ja silmiä, ellei työpisteen ergonomia ole kunnossa. Työnantajan velvollisuus on luoda työntekijöille edellytykset käyttää työpisteissä terveellisiä työasentoja. Työntekijöiden puolestaan tulee itse pitää huolta siitä, että käyttää saamiaan kalusteita ja apuvälineitä ergonomisesti oikein ja käyttää oikeita työasentoja.
Hyvä ergonomia lähtee kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, niin tuotteiden ja ympäristön kuin palveluidenkin osalta.

Ergonomia on laaja-alainen osaamisalue sekä tieteenala, joka käsittää kaikkia ihmisen ja toimintaympäristön vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavat organisatoriset ja fyysiset tekijät. Suunniteltaessa työtapoja, työpaikkoja, tuotteita tai töitä ihmisen fyysisille psyykkisille ja sosiaalisille ominaisuuksille sopiviksi käytetään hyväksi ergonomian periaatteita, menetelmiä ja tietoja ihmisen hyvinvoinnista ja toiminnasta.

Rasitusoireita joita esiintyy toimistotyössä

Toimistotyö voi aiheuttaa fyysisiä rasitusongelmia, vaikka työ ei ole ruumiillisesti raskasta. Yli neljä tuntia päivässä tietokonetyötä tekevien riski saada käden vaivoja on noin kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka työskentelevät tietokoneella vain vähän tai eivät lainkaan. Usein tunteja kestävä saman asennon säilyttäminen sekä pitkäkestoiset lihasjännitykset ovat suurin syy toimistotyön aiheuttamiin fyysisiin vaivoihin. Silmien ja selän väsymistä tai pääsäryn voi aiheuttaa ylipitkään tietokoneella tai päätteellä työskentely. Oireita esiintyy myös jos tekee työtä tauotta. Kyse ei ole pelkästään yhdestä sairaudesta vaan erilaisten oireiden esiintymisestä. Oireita voi esiintyä niska- ja hartiaseudulla, olkapäiden ja kyynärvarsien alueilla sekä ranteissa ja sormissa.

Syitä vaivoihin

Paikalla pysyminen ja lihasjännitys aiheuttavat haitallisten aineenvaihduntatuotteiden kerääntymisen lihaksiin ja lihasten väsymisen. Tästä aiheutuu jomotusta ja kipua, joka on epämukavuuden tunne. Tämä vaatii tarkkuutta ja se on sidottu yhteen toimistotyön toimipisteeseen. Toimistossa tulee noudattaa tarkkaan säädeltyjä liikkeitä, jotta välttyisi lihasjännityksiltä ja muilta vaivoilta.

Tässä muutamia asentoja helpottamaan työtä:

• Jotta katseen ja sormien yhteistyö toimisi hyvin tulee ylävartalon olla liikkumatta.
• Etusormi saattaa joutua olemaan jatkuvasti jännittyneenä valmiustilassa hiirtä käytettäessä, joten on hyvä muistaa välillä liikutella sormea ja pitää pieniä taukoja.
• Näyttö määrittää katseen suunnan sekä pään, niskan ja koko vartalon asennon.
• Keho jännittää niskan, hartian ja koko ylävartalon lihaksen, sormia lukuun ottamatta sormien kontrolloidun toiminnan varmistamikseksi.

Ergonomiset ratkaisut yläraajojen rasitussairauksien ehkäisyssä

Ergonomisella suunnittelulla ja korjauksella voidaan vaikuttaa useimpiin riskitekijöihin mm. työympäristö, välineet ja menetelmät. Myös työn määrä, nopeus, tauotus ja työnkierto vaikuttavat yksittäisten ergonomisten tekijöiden lisäksi työkuorman suuruuteen. Rakenteelliset muutokset, työn jako tai tauotukseen liittyvät järjestelyt ovat isossa osassa muuttamassa työtä terveellisemmäksi. Suunnittelu vaatii yhteistyötä niin työntekijöiden, työnjohdon, työsuojelun, työterveyshuollon kuin henkilöstöhallinnon välillä.
Työn määrä ja työpisteen rakenteen määräävät yleensä työasennon. Työasento- kokonaisuus vaikuttaa myös yläraajan kuormittumiseen ja mahdollisuuteen työskennellä hartiat rentona ja yläraajat mukavassa asennossa. Ergonomisesti oikein suunnitellussa työssä toteutuvat yläraajojen kannalta hyvälle työasennolle asetetut vaatimukset
Muutaman tunnin ergonomisella ohjauksella voidaan myös auttaa työntekijää itseään tunnistamaan ja muuttamaan yläraajojen kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä työssä ja työskentelytavoissa. Kuormituksen outouden vaikutusta voidaan vähentää totuttamalla uudet ja lomalta palaavat työntekijät asteittain toistotyöhön.

Ergonomiaa työpisteiden suunnitteluun ja muutoksiin

Kehittämällä ja parantamalla työympäristön, työtapojen, tuotteiden ja palveluiden ergonomiaa on tavoitteena lisätä työ hyvinvointia ja parantaa mm. turvallisuutta, tuottavuutta ja työn laatua sekä vähentää tapaturmia ja poissaoloja. Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus valita itselleen parhaiten soveltuva työväline. Pienikin rakenteellinen muutos voi helpottaa käden työtä. Työ sujuu paremmin ja yläraajan hankalat liikkeet ja asennot ovat vähäisempiä, jos työpisteessä on varattu riittävästi tilaa työn suorittamiseen, tavaroiden siirtämiseen ja varastointiin. Työpisteen rakenteen ja työn kulun tulee noudattaa työntekijän oikea- tai vasenkätisyyttä tai oltava muunneltavissa kunkin työntekijän vaatimusten mukaisesti.

Hiiren ja näppäimistön tärkeys ergonomiassa

Hiirtä olisi hyvä opetella käyttämään molemmilla käsillä. Siksi hiirelle tulisi olla tilaa molemmilla puolilla näppäimistöä eikä hiiri saisi olla liikaa muotoiltu toisen käden mukaiseksi. Hiiren liikuttelu ei saisi vaatia voimaa, joten hiirialustan tulisi olla tarpeeksi liukas. Hiiren herkkyyttä voi myös säätää. Näppäin-komentoja olisi hyvä käyttää, jossa hiiren käyttö vähenisi.
Työntekijän olisi hyvä voida valita itselleen sopiva näppäinvoima. Näppäimistöksi voi myös valita jaetun näppäimistön, jossa on numerokenttä erillään. Hiiri saadaan keskemmälle jaetun näppäimistön avulla ja käden kohottamiselta sivulle vältytään. Näppäimistöjen käyttötuntumassa voi olla eroja huolimatta siitä, että ne ovat suositusten mukaisissa rajoissa.

Ergonomisia ratkaisuja toimistotyöhön

Tuoli

Työtuolin pitää sopia työntekijän mittoihin tai on oltava säädettävä. Tuolin on oltava mukava istua ja tarjottava mahdollisuus asennon vaihtamiseen. Korkeussäädön voi tarvittaessa korvata jalkatuella.

Työtaso

Työtason korkeuden pitää olla sopiva ja mieluiten säädettävissä.

Näyttö

Näytön asennon pitää olla säädettävissä. Näyttö olisi hyvä asettaa melko alas. Vähiten silmiä rasittaa asento, jossa katse osuu suurin piirtein näytön keskipaikkeille.

Näppäimistö ja hiiri

Käden asento on paras, kun näppäimistö on noin 2 – 3cm kyynärpään alapuolella ja hiiri siinä samalla tasolla. Kättä ei tulisi jännittää vaan se tulisi olla rentona pöydällä tai tuen varassa. Tuolin pöytään tai käsinojaan kiinnitettävillä rannetuella voidaan vähentää ranteiden poikkeamia keskiasennossa ja näin saadaan kädet hyvään asentoon. Hyvä tuki on tukeva ja pitää ranteen suorana. Tuen ei tulisi estää käden liikettä eikä painaa kättä.

Valaistus

Valaistuksen tulee olla sopiva ja sijoitettu oikein, ettei synny häiritseviä heijastumia ja häikäisyä. Näytön takana katseen suunnassa ei saa olla valoisia seinä- ja ikkunapintoja, sillä suuri kontrastiero rasittaa silmiä.

Muista jumpata työpäivän välissä

Riittävän usein pidetyt tauot ovat parhain tapa estää rasitusoireita sekä rentouttaa lihakset. Istumasta olisi hyvä nousta liikkeelle mahdollisimman usein. (Tulosin kannattaa sijoittaa paikkaan, johon joutuu ottamaan muutaman askeleen.) Tärkeää on jumpata silmät, hiirikäsi sekä niska- ja hartiat. Pari viiden minuutin jumppaa päivässä helpottaa huomattavasti työskentelyä ja hyvinvointia työpaikalla.